Jaoston pelisäännöt

VANHEMPIEN ROOLI

Perusperiaate on kolmen K:n sääntö: Kannusta, kuljeta, kustanna.

Vanhempien toiminta on jokaisen joukkueen toiminnan yksi peruspilari.

KANNUSTA kaikkia tasapuolisesti, hyvinä ja huonoina hetkinä.

KULJETA: Joukkueen matkat otteluihin ja turnauksiin tehdään pääsääntöisesti bussilla ja/tai henkilöautoilla vuorotellen kaikkien pelaajien vanhempien toimiessa kuljettajina vuorollaan.

KUSTANNA: Seuran pyrkimyksenä on, että harrastaminen Kurikassa on mahdollisimman edullista. Joukkueen vanhempainkokous voi järjestää varainhankintaa joukkueelle erilaisin tempauksin.

Hallinhoitoviikko: Yksi merkittävä joukkueiden tulonlähde on jäähallinhoito ja kioskimyyjänä toimiminen. Jokaisen pelaajan vanhemman kohdalle päivystysvuoro tulee noin kerran 10 viikon välein. Vuoro on yleensä arkisin klo 17–22 tai viikonloppuisin jäävarauksien mukaan. Päivystysvuoroihin annetaan opastus tarvittaessa.

KURIKAN JÄÄHALLI

Kurikan Jäähalli on yksi Länsi-Suomen siisteimmistä ja kauneimmista halleista. Se rakennettiin innokkaan talkoojoukon ja ammattimiesten avulla v. 1997. Jäähallin omistaa Kurikan Jäähalli Oy, jonka suurimpana osakkeenomistajana on Kurikan kaupunki. Osakasluettelo löytyy jäähallin aulan seinältä.

Urheiluseura Kurikan Ryhti on vuokrannut jäähallin ja vastaa jäähallin toiminnasta ja jäänmyynnistä.

PELISÄÄNNÖT

Tiivistetty versio

SISÄISET PELISÄÄNNÖT

Sisältö:

Kurikan Ryhdin toiminta-ajatus

1. Johdannoksi

2. Urheilutoiminta

2.1. F-D juniorijoukkueet

2.2. C- ja vanhemmat juniorijoukkueet

3. Talousasiat

3.1. Joukkueen budjetti

3.2. Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus

3.3. Joukkueen rahat ja omaisuus

3.4. Joukkueen / seuran rahavarojen ja omaisuuden siirtyminen

3.5. Taloudelliset asiat siirron yhteydessä

3.6. Pelaajan lopettaminen

3.7. Joukkueen jakautumien tai loppuminen

3.8. Kysymykset ja vastaukset

4. Seuran toimihenkilöt

4.1. Joukkueenjohtaja

4.2. Valmentajat

4.3. Joukkueen rahastonhoitaja

4.4. Joukkueen huoltajat

Kurikan Ryhti ry.Jääkiekkojaosto

Kurikan Ryhdin Jääkiekkojaoston pelisäännöt noudattavat liiton pelisääntöjä.

Kurikan Ryhdin toiminta-ajatus

Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaharrastusta seuran toiminta-alueella siten, että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

Tarkoitustaan seura toteuttaa:


1.
Tarjoamalla jäsenilleen

- kilpailutoimintaa

- koulutustoimintaa

- valmennus- ja harjoitustoimintaa

- nuorisotoimintaa

- tiedotus- ja suhdetoimintaa

- kuntoliikuntaa

- muuta samantapaista toimintaa tavoitteenaan kasvattaa yhteiskunnalle fyysisesti ja henkisesti vireitä ja hyödyllisiä kansalaisia

2.
Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla toiminta-alueensa viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.

3
Harjoittamalla julkaisutoimintaa.

JÄÄKIEKKOJAOSTON SISÄISET PELISÄÄNNÖT

1. Johdannoksi

Kurikan Ryhti ry:n jääkiekkojaoston toimintaan tulee vuosittain mukaan uusia pelaajia ja heidän vanhempiaan. Näin syntyy joukkueita. joille jaoston selkeä kirjallinen tahtotilan ilmaisu, sisäiset pelisäännöt ovat hyvä apu toiminnan käynnistämisessä ja sen hoitamisessa. Toisaalta jo olemassa olevat joukkueet ovat saattaneet joltain osin toimia kukin omalla tavallaan, jolloin matkan varrella on voinut syntyä epäselvyyksiä jaoston linjasta isommissa tai pienemmissä kysymyksissä.

Kurikan Ryhti ry:n jääkiekkojaosto on laatinut nämä ”pelisäännöt” avuksi joukkueille, mitä asioita ainakin on hyvä ottaa huomioon, kun jaoston toimintaa kehitetään entistä selkeämpään suuntaan.

2. Urheilutoiminta

2.1. F-D juniorijoukkueet

Nuorempien ikäluokissa jaoston toimintaideologian avainsanoja ovat: kaikille. hauskaa, onnistumisen elämyksiä, halpaa, lähellä kotia, helposti, turvallisesti.

Joukkueen vanhempainkokous ehdottaa valmennuspäällikölle sopivia ohjaajia joukkueelle. Ohjaajat ja valmentajat valitsee valmennuspäällikkö. Pyritään järjestämään kaikille saman ikäryhmän joukkueille yhtä tasokkaat ohjaajat (2-3 kpl / joukkue).

Toimintavuoden aikana F-E – juniorijoukkueilla voi olla viikossa enintään kolme yhteistä tapahtumaa. Tapahtumaksi katsotaan palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 60 minuuttia.

D-junioreissa joukkueilla voi toimintavuoden aikana olla viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 90 minuuttia.

Alueen sarjatoiminnasta johtuen voidaan kaikissa ikäryhmissä sallia poikkeuksia edellä todettuun tapahtumamäärään.

Jääharjoittelu

Valmennuspäällikkö / Jaosto osoittaa joukkueille jäät. Jäänjaossa vastaa jaoston puolesta nimetty jäänjakaja yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa.

Pelaaminen

Joukkueilla on oikeus pelata harjoitusotteluita. Ottelun ”ohjelma” ja –määrä on tarkistutettava etukäteen valmennuspäälliköllä, jolla on näkemyksensä puitteissa valtuudet tarvittaessa tehdä ohjelmaan muutoksia.

Peluuttaminen

Jaosto sitoutuu siihen, että lapsia peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä, että koko pelikaudenkin puitteissa tasapuolisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja- että harjoitusotteluita.

F-junioreiden harjoitusryhmistä muodostetaan otteluihin maalivahti mukaan luettuna 10-15 pelaajan joukkueita riittävän pelikohtaisen suorituksellisen toistomäärän varmistamiseksi.

Peliajan saamisen edellytyksenä on kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien itsensä laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen.

HUOM! Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä.

Poissaolosta ilmoittaminen

Pelaaja tai hänen puolestaan joku on velvollinen ilmoittamaan hänen poissaolostaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa, mutta viimeistään kaksi tuntia ennen sen alkamisaikaa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuohjaajalle ja vasta toissijaisesti joukkueenjohtajalle.

HUOM! Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelukielloilla, pelaamattomuudella tai vastaavilla sanktioilla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan joukkueen yhteisestä tapahtumasta sovittuun määräaikaan mennessä.

Pelaajan kehittymisen arviointi

Jokainen pelaaja saa halutessaan haltuun 1-2 kertaa vuodessa (jouluna ja / tai pelikauden päätteeksi) kirjallisen arvioinnin, joka koostuu kolmesta osasta: ”Nämä jääkiekkotaidot hallitset vähintäänkin kohtuullisesti”, ”Näissä jääkiekkotaidoissa sinulla on eniten parantamisen varaa” ja ”Näissä asioissa olet muutoin OK”.

Pelaajan ”värvääminen”

Pelaajan värvääminen toiselta seuran joukkueelta on kielletty!

Jaoston tarkoituksena on, jos pelaaja siirtyy toiseen seuraan, antaa vapaat siirtopaperit.

Pelaajan erottaminen joukkueesta

Joukkueeseen kerran mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muusta kuin erityisen painavista, hyvien tapojen vastaiseen käyttäytymisen liittyvistä syistä.

Ongelmien ratkaiseminen

Tähän kohtaan (2.1.) liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ratkaisee viime kädessä jääkiekkojaosto ja valmennuspäällikkö. Päätöksistä voi valittaa seuran johtokunnalle.

2.2. C- ja vanhemmat juniorijoukkueet

Jaoston periaatteena C- ja vanhempien junioreiden kohdalla on, että on pelaajan edun mukaista, että hän pelaa kykyjensä, tavoitteidensa ja innokkuutensa (tässä tärkeysjärjestyksessä) edellyttämässä joukkueessa. Tavoitteena on, että kustakin ikäryhmästä on oma joukkue aina C-1 ikäkauteen saakka.

Joukkueiden muodostaminen

Seura muodostaa niin monta vähintään kolmen kentällisen ja 2-3 maalivahdin joukkuetta (n. 17-25 pelaajaa) kuin mihin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuus. Joukkueiden muodostamisesta päättävät seuran valmentajat ja joukkueenjohtajat sekä valmennuspäällikkö.

Lopulliset joukkueet muodostetaan ikäluokissa kesän harjoitusryhmistä 15.9. mennessä.

Eri joukkueisiin sijoittamisen suorittavat joukkueiden nimetyt vastuujohtajat yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa. Valmennuspäällikön näkemys on viime kädessä ratkaiseva.

Pelaajan ja vanhempien kanta on ratkaisevin esim. haluaako pelaaja pelata eri joukkueessa. Lisäksi pelaajan siirtymisestä toiseen joukkueeseen kysytään tarvittaessa kannanotto ja päätös aluepäälliköltä.

Pelaaja on yhden siirtymisen jälkeen kauden loppuun asti sen joukkueen pelaaja, johon on siirtynyt.

Ohjaustoiminta

Seura osoittaa joukkueille valmentajat ja vastaa heidän koulutuksestaan.

C-junioreista ylöspäin kyvykkäimmät valmentajat (vähintään 2 kpl / joukkue) sijoitetaan tavoitteellisempiin joukkueisiin. Mahdollisiin C-A –juniorien harrastejoukkueisiin seuraa takaa vähintään yhden valmentajan.

Valmentajat yrittävät auttaa joukkueisiin pelikauden mittaan mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti.

C-, B-, ja A-juniorien tapahtumamäärä sovitaan valmennuspäällikön kanssa joukkuekohtaisesti erikseen.

Jääharjoittelu

Jaosto osoittaa joukkueille jääharjoitusajat. Jään jakamisesta vastaa seuran tehtävään nimeämä jäänjakaja yhteistyössä valmennuspäällikön ja jaoston puheenjohtajan kanssa.

Pelaaminen

Joukkueilla on oikeus pelata harjoitusotteluita. Ottelu ”ohjelma” ja –määrä on tarkistutettava etukäteen valmennuspäälliköllä, jolla on näkemyksensä puitteissa valtuudet tarvittaessa tehdä ohjelmaan muutoksia.

Seura pyrkii C1- ja vanhemmissa ikäluokissa pelaamaan tavoitteellisilla joukkueillaan niin korkealla alueellisella tai kansallisella tasolla kuin mahdollista. Harrastejoukkueet ilmoitetaan niihin sarjoihin, joihin se alueen sääntöjen puitteissa on mahdollista.

C1-A –juniorien tavoitteellisissa joukkueissa kehittämistarpeet sekä sarjan rakenne määrittävät pelaajakohtaisen pelimäärän, jonka valmennuspäällikkö hyväksyy. Vastaavien ikäryhmien mahdollisissa harrastejoukkueissa johtoryhmät sopivat yhdessä valmennuspäällikön kanssa järkevästä ottelumäärästä.

Peluuttaminen

C-A-juniorien tavoitteellisissa joukkueissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Peliajan saamisen edellytyksenä on 1) kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis – että pelaajien laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen ja 2) tunnollinen harjoituksissa käyminen sekä 3) määrätietoinen harjoittelu. Mahdollisissa harrastejoukkueissa kaikkia peluutetaan yhtä paljon niin yksittäisessä ottelussa kuin koko pelikaudenkin mittaan riippumatta harjoittelumääristä tai –tehokkuudesta.

HUOM! Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä.

Poissaolosta ilmoittaminen

Pelaaja itse tai hänen puolestaan joku on velvollinen ilmoittamaan hänen poissaolostaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa, mutta viimeistään kaksi tuntia ennen sen alkamisaikaa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuohjaajalle / valmentajalle ja vasta toissijaisesti joukkueenjohtajalle.

HUOM! Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelukielloilla, pelaamattomuudella tai vastaavilla sanktioilla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan joukkueen yhteisestä tapahtumasta sovittuun määräaikaan mennessä.

Pelaajan kehittymisen arviointi

Jokainen seuran C2-A-juniori-ikäinen, tavoitteellisessa joukkueessa pelaava pelaaja saa halutessaan kaksi kertaa vuodessa, jouluna ja / tai pelikauden päätteeksi itselleen haltuun toiminnastaan kirjallisen arvioinnin, joka perustuu liiton pelaajakartoituslomakkeeseen. Valmentajat käyvät sekä näiden palaute- että erillisten taustakyselylomakkeiden pohjalta kehityskeskustelut jokaisen pelaajan kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Mahdollisessa näiden ikäryhmien harrastejoukkueissa pelaaja on oikeutettu saamaan valmentajilta palautetta toiminnastaan sekä kirjallisena että suullisena, jos hän niin haluaa.

Pelaajan ”värvääminen”

Pelaajan värvääminen toiselta seuran joukkueelta on kielletty!

Jaoston tarkoituksena on, jos pelaaja siirtyy toiseen seuraan, antaa vapaat siirtopaperit.

Pelaajan erottaminen joukkueesta

Joukkueeseen kerran mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muusta kuin erityisen painavista, hyvien tapojen vastaiseen käyttäytymisen liittyvistä syistä.

Ongelmien ratkaiseminen

Tähän kohtaan (2.2.) liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ratkaisee viime kädessä jääkiekkojaosto ja valmennuspäällikkö. Päätöksistä voi valittaa seuran johtokunnalle.

3. Talousasiat

3.1. Joukkueen budjetti

Jokainen seuran joukkue tekee kullekin toimintavuodelle talousarvion. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje voidaan kattaa. Joukkueiden budjettien hyväksymisestä päättää seuran johtokunta.

Joukkueen varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtajat ja rahastonhoitaja. Kokonaisvastuu toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla.

3.2. Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus

Joukkueen nimissä olevan seuran pankkitilin käyttöoikeus edellyttää tilille nimetyt käyttäjät.

Vanhempainkokous valitsee pelaajien vanhemmista tilinkäyttöoikeuden saavat henkilöt. Yleensä näitä ovat rahastonhoitaja ja joukkueenjohtajat, joiden täytyy hoitaa joukkueen raha-asioita. Pankki hyväksyy käyttöoikeuden vasta, kun seuran johtokunta on hyväksynyt sen.

3.3. Joukkueen rahat ja omaisuus

Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu tilille, kerätty tai hankittu eri menetelmillä, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Jokainen joukkue tekee oman kirjanpidon, joka liitetään seuran kirjanpitoon.

3.5. Taloudelliset asiat siirron yhteydessä

Pelaajan mukana ei siirry edelliseen joukkueeseen hankittua tai maksettua rahaa, varusteita tai muuta omaisuutta. varusteet, jotka on ostettu joukkueen yhteisillä rahoilla, ovat joukkueen / seuran omaisuutta.

3.6. Pelaajan lopettaminen

Pelaajan lopettaessa jääkiekon seurassa, hän palauttaa kaikki joukkueelta / seuralta saamansa varusteet. kaikki maksetut rahat, talkoilla hankitut hyvitykset kausimaksuun, juniorijulkaisuun kerätyt mainosrahat jne. jäävät joukkueen / seuran tilille.

3.7. Joukkueen jakautuminen tai loppuminen

Varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty esim. talkoilla tai jollain muulla keinolla hankittu, ovat seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja yksityishenkilöille.

Jakautuva tai lopettava joukkue voi myydä yhdistyksen omaisuutta, (teroituskoneen, maalivahdin varusteita yms.) joka on joukkueen varoilla hankittu. Em. myynti on mahdollista vain, jos tavarat myydään jollekin toiselle seuran joukkueelle.

3.8. Kysymykset ja vastaukset

Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa joukkueenjohtaja kysyy ensiksi neuvoa joukkueenjohtajien puheenjohtajalta tai valmennuspäälliköltä, joka selvittää asian seuran johdon kanssa ja antaa vastauksen nopeasti. Tulkinnasta on mahdollisuus valittaa jääkiekkojaostolle. Jos jaoston vastaus ei tyydytä, lopullisen ratkaisun tekee seuran johtokunta.

4. Seuran toimihenkilöt

Joukkueen vanhempainkokous ehdottaa joukkueelle toimihenkilöitä, valmentajien valinnan suorittaa ehdotuksen perusteella valmennuspäällikkö. Joukkueen johtoryhmään kuuluvat:

Joukkueenjohtaja

Vastuuvalmentaja

Muut valmentajat

Joukkueen rahastonhoitaja

Huoltajat

Seura kannustaa toimihenkilöitä osallistumaan valtakunnallisiin ja muihin koulutustapahtumiin.

Seura osallistuu koulutuskustannuksiin, kun niistä on etukäteen neuvoteltu valmennuspäällikön tai puheenjohtajan kanssa.

Johtoryhmän jäsenet eivät saa esiintyä joukkueen tilaisuuksissa alkoholin vaikutuksen alaisina ja tupakkatuotteiden käyttöä on vältettävä. Johtoryhmän jäsenten käytöksen ja esimerkin on oltava seuran pelisääntöjen edellyttämää ja kaikille tasapuolista. Jos johtoryhmän toiminta poikkeaa näistä hyvistä käytöstavoista, asia käsitellään ja ratkaistaan valmennuspäällikön johdolla. Tarvittaessa puheenjohtaja vahvistaa päätöksen.

Kurikassa, heinäkuun 12. päivänä 2006 Kurikan Ryhti ry


   
Lisää uutisia
Jääkiekko
«  Joulukuu   »
Kategoriat